Eka kerta

Niin se aika vierähtää ettei edes huomaa, maa on jo paikka paikoin lumessa ja tietkin jäässä. Tännekkään en ole toviin mitään kirjoitellutkaan, pahoitteluni jälleen siitä. 

Mitään maata mullistavaa ei tosiaan ole tapahtunut vaan perus arkea, kaikki lapset ovat olleet peräkkäin kipeänä kun on ollut anginaa, kuumeilua ja kaikkea siltä väliltä. Kissan perkuleetkin piti jälleen madottaa kun rupesivat peräpäästä tunkemaan valkoisia matoja, vaikkakin juuri kuukausi sitten madotettiin ne. Mutta sitä saa mitä tilaa kun on ulkokissoja, no onneksi ei ole kallista kun sen itse hoitaa.

Pitkästä aikaa innostuin jälleen remontoinnista kun laitoin alakertaan puolipanelit ja pari puuttuvaa oven listaa paikoilleen, tulee itselle aina sellaisissa sykleissä tuo innostus. Tuntuu tosin että ei ole saanut muuta kuin remontaa ja kunnostaa viimeiset viisi vuotta, juuri kun saatiin vanha kämppä aikoinaan kuntoon niin oli muutto nykyiseen. No siihen pätee sama kuin kissojen madotukseen, sitä saa mitä tilaa :D

Mutta on sitä mukaviakin asioita tapahtunut kun ilmoittauduin kuulumani Nesteen kamerakerhon kurssille, aiheena oli muotokuvaus joka sisälti teoriaa ja pääsyn ottamaan kuvia studiossa. Tuo teoria juttu ei juuri itselle kyllä mitään tarjonnut, käytiin läpi ihan kameran perus asetuksia ja katsottiin aivan liikaa pitäjän ottamia kuvia. Tosin muut kurssilaiset olivat aikas pihalla ja eivät tuntuneet löytävän kamerasta edes manuaali asentoa, eli taso oli aikas vaihtelevaa.

Studiossa vietettiin kanssa sitten se kolme tuntia ja itse tykkäsin kovasti kun pääsi kuvaamaan ihka oikeilla studiovaloilla, tosin siinä ei juuri itse päässyt vaikuttamaan muuhun kuin mallina toimineisiin kerholaisiin jotka itsekkin kuvailivat samalla.

Mutta oli ihan mukavaa tuollaisissa puitteissa kuvata, tuli kyllä hinku hommata itsellekkin "oikeat" studiovalot eikä siis pelkästään salamavaloja.

Mutt joo, täytyy lähteä hakemaan muksu koulusta että pääsee itse jossain vaiheessa ottamaan torkut ennen yövuoroa.

 Tässä muutama otos studiokuvista, kuvassa siis äiti ja tytär joista jälkimmäistä jännitti alussa aikas paljon :)

Vihdoinkin :D

Isänpäivä oli ja meni ja mukavaa oli kuten aina, oma perhe sekä hyvää ruokaa. Rouva se oikein helli isukkia ja teki hyvää lisää sekä perinteistä pottumuussia joka on meidän perheessä sitä herkkua, se uppoaa lapsiin aina ja itsekkin siitä tykkään kovasti. 

Kaukunkin sain taas itse valita koska vaimoni on mitä mainioin leipuri, se on sen suuri intohimo ja sen myös huomaa telkkarikanavista. Synttärikakuksi valitsein kesällä Batman kakun mutta nyt päätin tyytyä perinteisempään mutta yhteen lempi kakakuistani, glögi kakku toimii aina ja on vain niin hyvää. Pohjalla piparia ja sitten kaikkea muuta päällä, on vain hyvää ja raikasta.

Muksutkin olivat koulussa ja eskarissa askarrelleet kaiken näköistä, keskimmäiseltä sain jääkaappi magneetin ja upean kortin, juniorin lahja odottaa edelleen eskarissa koska oli kipeä eikä harmikseen sanut sitä tuotua kotia :(

Rouvalle aamulla sanoin rouvalle että tänään on aika lunastaa isänpäivälahja, muksut kouluissaan ja jokunen tunti luppo aikaa kahdestaa. Niin ja en nyt tarkoita sitä mitä luulet vaan että lähdetään ulos luontoon, pakkelia naamaan, vaatteet päälle ja lähdet mulle malliksi kuvauksiin.

Yllättävän suopeasti se mukaan lähti kun ei tarvinnut edes kantaa autoon, no eka käytiin yhdessä paikassa mutta siellä oli ruuhkaan asti porukkaa joten nokka kohti keskustaa. Rouva siihen että mihinkään kekskelle vanhaa kaupunkia hän ei kuvattavaksi lähde :D

No en ollut viemässäkään vaan Porvoon kirkon takana olevalle Linnamäelle, siellä ei ruuhkaa pitäisi niin paljon olla. No mitä siellä tuli yksi pariskunta ja kolme koiran kusettajaa, hieman rouva tokaisi että vähän nolottaa olla mallina ja kohta kaupungilla liikkuu huhu parista hullusta salamoiden ja kameroiden kera.

No taytyy tunnustaa että itsestä alussa tuntui aivan samalta kun aloitin kuvailemaan, sitä hieman araseli kameran esiin ottamista keskellä kaupunkia kun mietti että mitäköhän nuokin ajattelee. No nyt tuo kamera on luonnollinen kapistus ja ei hävetä sitten pätkääkään, se kulkee mukana aika ja jos rouvalta kysytään niin vähän kuulemma liikaakin.

No mutta joo, eli Linnamäelle mentiin ja muutamat potretit otettiin. Rupeaa vain pikku hiljaa salamoiden radiolähettimet sanomaan sopimusta näköjään irti kun ei laukea joka kerta läheskään, täytyy ostaa näköjään uudet lähettimet ja varmaan salamatkin päivittää.

Mutta tässä.

Kamerana  jälleen Canon eos 550D ja putkena Canon ef 85/1,8 USM

Osassa kuvissa salama+jalka+läpiammuttava sontsa.

 Luonnon valolla tässä kun oli kaunis pehmeä varjoisa seinä.

1/160s.

f/4

ISO200

Salama ammuttuna vasemmalta 1,5m. päästä ja hieman edestä.

1/320s.

f/3,5

ISO200

Salama ammuttu suoraan edestä.

1/200s.

f/4

ISO200

Luonnon valossa kun oli pelit ja vehkeet jo pakattuna.

1/400s.

f/4

ISO200

Sumuisten maisemien valokuvajat

Vettä sataa taas oikein huolella, mielessäni jo toivoin ja odotin akut ladattuna että eilinen sää uusisi tänään. Elinen sää oli normi ihmiselle ei niin mukavaa, hieman koleaa, kostea ja sumuista. Mutta valokuvausta harraselevalle ihmiselle sää oli mitä upein, juuri oikeat arvot kunnon sumuharsoon joka peitti maat ja mannut kaupunkia pitäen. 

Ei kauan kerinnyt herillä olla kun oli jo nokka kohti raikasta ulkoilmaa, autolla tuli kierrettyä useassakin paikassa. Pari paikkaa jäi tosin vielä käymättä koska en jaksanut kotona odottaa liian kauan akkujen latausta, joten sitten kävi se pahin painajainen. Akku loppui mutta onneksi loppu metreillä vasta, touvakin soitti että mun suosikki ruoka lasagne on kohta valmista :)

Joten hyvillä mielin lähdin kotiin syömään, vatsa kurni tyhjyyttään mutta tiesin että kameran muistikortilla on pari hyvää otosta.

Oli taas niitä hetkiä kun tietää jo varmasti kuvatessa että nyt, nyt nappasi iso kala koukkuun. 

Tosin välillä kun tulee se tunne että nyt nappaisi ja innoissaan menee sitten koneelle katselemaan tuotoksiaan, mitä siellä odottaakaan. Magia on kadonnut ruudulta jonnekkin kauas ja kuva ei näytäkkään enää isona niin hienolta, se vetää miehen mielen matalaksi.

Mutta eilen tuli mielestäni otettua pari helmeä ja pari ihan yes otosta, tosin kun niitä kätsoo peräkkäin niin se laskee entisestään niiden joidenkin kuvien arvoa. Se on aina että pitäisikö jokaiselle kuvalle suoda se oma hetkensä, eli sitä ei verrattaisi muihin kuviin vaan arvosteltaisiin omana itsenään.

Monesti siinä vaan käy sitten niin että palautteena on tuo ja tuo on helmi ja nuo muut roskiin :D

 Canon eos 550D + Canon ef 85/1,8 USM

85mm-1/320s.-f/4-ISO400

Canon eos 550D + Canon ef 85/1,8 USM 

85mm-1/640s.-f/3,2-ISO400

 Canon eos 550D + EF-S18-55mm f/3.5-5.6 IS

44mm-1/80s.-f/7,1-ISO200

 Canon eos 550D + Canon ef 85/1,8 USM

85mm-1/160s.-f/6,3-ISO200

 Canon eos 550D + EF-S18-55mm f/3.5-5.6 IS

30mm-1/50s.-f/9-ISO200

 Canon eos 550D + EF-S18-55mm f/3.5-5.6 IS

20mm-1/100s.-f/7,1-ISO200

 Canon eos 550D + EF-S18-55mm f/3.5-5.6 IS

20mm-1/60s.-f/8-ISO200

Canon eos 550D + EF-S18-55mm f/3.5-5.6 IS + ND8

18mm-1,6s.-f/22-ISO100