Bye Bye Spider

Eilen kun lähdin ajelemaan kohti Lahtea hakemaan tyttöä juna-asemalta ihmettelin matkalla kun jalka tuntui hieman aralta, unohdin asian ja tänään kun katsoin sitä niin oli jalka polven ja pohkeen kohdalta aivan kuuma ja punainen. Näytin rouvalle ja se sanoi heti että siinä on ruusu, ajattelin että perkele sen kerran kun saan kukkia niin sekin on ruusu ja mun jalassa :D

No kotona olikin sitten lääkkeet vaivaan ja rouva kaivoi kaapista antibiootteja, tosin kävin kyllä äsken pari tuntia istumassa päivystyksessä ja toteamassa saman asian kuin rouva. Ottivat labrat ja hoono soomi lääkäri kyseli outoja ja antoi reseptin, no täytyy käydä sitten maanantaina hakemassa lisää lääkettä.

Huomenna olisi tarkoitus lähteä tuonne Repovedelle jossa on upea luonnonsuojelualue, patikointia, riippusiltoja, uimarantoja ym. mukavaa. Tosin mukavaa jos ei jalka lähde paranemaan kun pitäisi kuulemma antaa sille lepoa, tosin olen murtuneella varpaalla vetänyt 16h. patikka retkellä n.25km. rotkossakakin.

Selailin tuossa taas koneen vanhoja kuvia ja törmäsin yhteen mv kuvaan joka oli mielestäni varsin onnistunut otos, mukava kun koneelta löytyy unohtuneita siedettäviä kuvia joita ei edes itse muista ottaneensa :D

Tässä olisi tälläinen hukkunut hämyhäkki otos.

Arkea ja aherrusta kotona.

Klo.23:36, lapset nukkuu,iltapalaa suuhun. Spotifyn kautta korvissa pauhaa retro suomi dance Sound of  R.E.L.S hitti Love is the Powa.

http://www.youtube.com/watch?v=6Eg1fE5sNos

Sohvalla vaimo katselee telkkarista uutta James Bondia, rauha.

Kotiuduttiin Kuopion suunnalta Varpaisjärveltä päivää aikaisemmin eli maanantaina, olihan siinäkin ajeleminen kun Porvoosta pamauttaa tuonne ja takaisin. Sen verran oli syrjässä tuo Varpaisjärvi että ei paljon kuvattavaa ollut. Seura oli kyllä sitäkin parempaa kun pitkästä aikaa näki vanhat tutut naapurit, tutustuttiin heihin aikoinaan kun asuttiin Järvenpäässä naapureina. Sitten he muuttivat Porvoon lähelle ja me Porvooseen, pari vuotta siitä he muuttivatkin tuonne Kuopioon.

Mukavampaa seuraa saa etsiä kuin he, vaikka nähdään nykyisin ehkä pari kertaa vuodessa niin aina juttu jatkuu.

Me oltiin tosiaan vain lauantaista maanantaihin ja vanhin tyttö jäin perjantaihin, juuri tunti sitten hain sen Lahden juna-asemalta kun se tuli yhden toisen tytön kanssa joka oli kanssa siellä lomalla.

Mukava oli palata kotia ja kotiaskareisiin, istutettu nurmikko rehottaa ja parit talon ympäristö käytävätkin olen jo tilatulla soralla päällystänyt. Säätkin on suosinut ettei ole edes vettä satanut, eikä se paljon puhuttu ukkosmyrskykään tänne saapunut. 

Kilpilahdessa olevan Nesteen tehtaan voimalaitoksen ansiosta ei yleensä ukkosta täällä Porvoossa ole, ei kuulemma pääse sen ohi kun on sellainen sähkökenttä tai jotain muuta suojana. Tosin sitten kun pääsee niin paukkuu ja kunnolla, itse kun olen siellä päin yhdessä tehtaassa töissä niin ukkonen on aikas moi

nen pelote :D

Pari kertaa on mun aikana tullut tehdas alas kun ukkonen on pamahtanut, johtuen siis minimaalisesta sähkökatkoksesta joka aiheuttaa sen että automaatio ajaa tehtaan alas ja mitään et voi. Killit tulee reaktioon ja siinäsitä ollaan, mukavaaa.

Mutta nyt otan kupin kahvia ja menen tupakalle, hyi hyi ja sen jälkeen rupean katsomaan  Quentin Tarantinon Django Uncained leffaa.

Matkalla oli pakko heittää U-käännös kun  huomasin tukkimiehet hommissaan, kauan ei viitsinyt jäädä ihastelemaan kun oli vielä matkaa n.350km.

Paikalliselta uimarannalta, mietin värillistä mutta väännin tälläisen.

Jotain uutta

Päädyin taas kuvailemaan niitä samoja vanhoja ranta-aittoja mitä on jokaisen turistin ja myös minun koneella, nyt päätin tosin hakea niihin jotain uutta ja raikasta. Sää oli mukavan raikas juuri loppuneen sateen jälkeen, tarkoitukseni oli kylläkin alun perin kuvata ND400 filtterin kanssa nopeasti eteneviä pilviä. Sitten ajauduin ihan muihin kuvausjuttuihin kun ei huvittanutkaan se alkuperäinen, syy pitkälle siinä kun se filsu ei käy suodinkoon takia kuin 50/1,8 putkeen ja ei vain muuteskaan huvittanut.

Mutta joo, koitin hakea heijastuksia ja muuta kuvakulmaa, pari ihan hyvää otosta mielestäni tulikin ja paras jäi viimeiseksi. Kamoja siinä jo laukkuun pakkasin kun varis tuli viereeni tutkimaan tekemisiäni :D Eka ajatus oli että perkele, mulla on nokalla paska kitti linssi ja tuo harakka seisoo tuossa aivan kuin mallina. Älä lähde, älä lähde, eihän se mihinkään lähtenyt vaan siinä se notkui ja pomppi aidalle ja maahan.

antaa "hyvän" kiertää :)

On se mukavaa kun on ystäviä, sellaisia lapsiperheellisiä ystäviä jotka tulevat sitten kylään kun on juuri "parannuttu" oksennus/ripuli taudista...PERKELE.

Ystävä perhe tosiaan pyörähti kylässä ja olivat olleet oksentamatta yhden päivän, tulivat kylään ja eivät edes viitsineet mainita asiasta.Olivat sitten leiponeet täällä meillä, tehneet ruokaa ja syöneet, itse olin onneksi töissä joten en saanut suoraa kontaktia ja pahintia tartuntaa.

Mutta joo eli ei se 12-24h viimeisestä oksentamisesta taikka pöntöllä käymisestä aina riitä, kai sitä jotkut kuvittelee että laitetaan asiat kiertoon. No kuiteskin, ei mennyt kuin alta päivä niin juniori ja keskinmäinen tupesivät ripuloimaan, oksentamaan ja kuumekksin nousi sinne 39 paikkeille, sitä jatkui sitten pari päivää kunnes oli rouvan vuoro. Rouvalla samat vaivat pari päivää, itse otin yövuorot saikkua kun en ollut oikein varma olostani ja en viitsinyt ehdoin tahdoin siirtää tautia työpaikalle. No rouva kun tervehtyi niin sitten tuli vanhimman likan vuoro ja sama juttu, nyt on itsellä ollut pari päivää hieman sellainen puolikuntoinen fiilis kun on kuusi päivää mennyt ekasta tartunnasta. Voi helvetti sanon  vaan, vaikka sen voi mistä tahansa saada niin tarvitseeko sitä nyt huvikseen tartuttaa jos ei jaksa enää kotona olla kun on sairastanut niin monta päivää, ei voi olla totta.

Tässä oltiin tosiaan sovittu jo tänään lauantaiksi hoitopaikka lapsille kun meillä on meidän luona pihabileet kahden naapurin kanssa,no onneksi itsellä on tosiaan jo ihan hyvä olo paitsi pakki on ollut jotenkin pinkeenä pari päivää. Niin ja muksut ja muutkin ollut jo 3-4 päivää kunnossa, eli ettei tartuteta eteenpäin. Vietetään  siis minun ja naapurin synttäreitä meillä, kolmas naapuri jolla oli synttärit kanssa seuraavana päivänä mun jälkeen ei pääse osallistumaan kun on reissussa. Mutta tehdään hieman Chili con carnea, grillataan lihaa, tacoja, olutta, ym. asiaan kuuluvaa, sitten lähdetään baariin pyörähtämään.

Vettä on tosiaan sadellut hieman viime päivinä joten antaa katsoa mitä tulee, nyt aurinkokin paistaa ulkona :D

Tuo sade on oikeastaan olut ihan hyvä juttu ettei ole tarvinnut nurmikkoa kastella, vihdoinkin sain  pihan loput nurmikot kitkettyä, kynnettyä ja istutettua.

Mutta katsotaan mitä ilta tuo tullessaan.

Diiba daapaa.

Pää lyö tyhjää kun koittaa pohjustaa seuraavaa otosta, bing...bing....boing....ei sitten mitään:D

Elämä menee töiden ja pihan laiton puolella, sen takia olin niin laiskakin että en ole päässyt kameran kanssa omaa pihaa pidemmälle vaan pihan kukkasia kuvannut. Synttäritkin oli ja meni viides päivä kesäkuuta, eipä niitä kerinnyt miteskään juhlia vaan eilen syötiin rouvan tekemää kakkua.

Rouva kun tykkää kerran kakkuja vääntää niin pyysin siltä Batman kakun, joka nyt oli aikas minimaalinen ja itse siihen jouduin logonkin tekemään. Tässä laadukas kännykkäkuva minusta ja kakusta, takana kurkkii jokin Timo Tiikeri :D 

Ei heti uskoisi että kyseessä on miehen alun 38v.  synttärit

Tässä seuraavaksi otos oman pihan unikosta joka ei ole vielä auennut, näistä tulee aina mieleen miehen sukukalleudet. Tosin jos väri menee yhtä vihreäksi niin kannattaa hakeutua lääkäriin, ja nopeasti :D

Valotus ja tarkennus onnistunut mielestäni erittäin hyvin, valotuksen mittasin pistemittauksella pallon kirkkaimmasta päästä ja tarkennus vaan pallukkaan. Eli siten saatu niin että auringonvalo joka osui kärkeen ei pala puhki ja hieman hämärämpi tausta tuli mukavan hämäräksi.

Kesälomat starttasi

Mukavaa kun on muksuillakin alkanut vihdoin kesäloma, ei tarvitse taas vähään aikaan herätä joka aamu aikaisin. 

Nuorinmaisella neidillä loppui pari päivää viikossa ollut kerho ja seuraavana on vuorossa eskari, eskari joka piti alun perin olla tuossa keskinmäisen neidin kouolun vieressä. Painotus sanalle piti joka nyt sitten vaihtui toiselle puolelle Porvoota koska se eskari rakennus on niin homeessa, tuo home tuntuu olevan täällä päin ihan arkiasia. Missä lie vika, tyylissä rakentaa, rakennus materiaaleissa, vaiko rakentajissa. Täällä kuten monella muullakin paikkakunnalla veli Virolaiset jyräävät, osa osaa rakentaa ja osa ei mutta kun kerran halvalla saa.

Ekana noista home rakenuksista tulee mieleen pari Porvoolaista koulua, toisessa tapahtui laillisten työntekijöiden osalta jokin boikotti työpaikalla ja taisivat tehdä jonkinlaisen ratsiankin sinne. Sitten tuo meidän uusi palolaitos joka parissa vuodessa meni aivan homeeseen. Niin pahasti meni että yläkerran porukka on joutunut evakkoon sieltä, en tosin tiedä mikä on viimeisin tilanne.

Keskinmäinen muksu jaksoi pitää mielenkiinnon kouluun läpi ekan vuoden ja siirtyy seuraavaksi toiselle luokalle, toivottavasti sama tyyli jatkuu toisellakin luokalla.

Vanhin likka jaksoi kuin jaksoikin käydä tuon kuudennenn luokan loppuun, se ei ole mikään innokkuuden esikuva koululaisesta :D  Se sai ihan hienon todistuksen ja luokkakaveritkin äänestivät sen hymytyttöpatsaan saajaksi, meinasi iskällä tulla tippa silmään. Mamma taas avasi kyynelkanavat ihan huolella ja veti sitä läpi koko todistusten jaon. Neidillä on ollut sama luokka koko ala-asteen ajan ja heidän luokan opettaja oli Porvooseen tullessaan uusi opettaja, taisi olla hänen ensinmäinen luokkansa mitä joutui opettamaan. Aina ei ole luokalla ollut helppoa yhdessä ja niitä ollaan puitu aina silloin tällöin, sitä kautta on ollut hienoa seurata luokan hitsautumista yhteen jossa heidän opetettajansa on ollut erittäin isossa roolissa. Luokan opettajan vaimolle saivat vaimoni silmät kostumaan ja kuulemma opettajankin, hän sanoi että Disalla tulee aina olemaan iso paikka hänen sydämmessään :)

Hän on aina sanonut meille kuinka ylpeä hän on meidän tytöstä ja kuinka hienosti Disa on kavastettu, ei koskaan sano kenestäkään pahaa ja ajattelee aina muita. Se on hieno kuulla että on aina jotain tehnyt oikein, toivottavasti meidän neitikin muistelee lämpimästi sitä opettajaa joka on häntä matkalla tukenut.

On ollut taas mukava huomata kuinka hyvä mieli itsellä on kun kesä tulee, olen aina ollut kesän lapsi ja nautin kesästa aivan perkuleesti. Kaksi päivää sitten tuli heitettyä muksujen kanssa talviturkki pois tuossa Porvoon keskustan vieressä olevalla maakuopalla, eilenkin tuli siellä lasten kanssa käytyä pyörillä. Mikä onkaan sen ihanampaa kuin pyöräillä ihanassa ilmassa ja käydä sitten uimassa, kesä :)

Pihahommissa olen ollut hieman laiska viime aikoina, nurmikon laitoin kasvamaan pari viikkoa sitten neljään kohtaan ja nyt on jo niissä paikoissa hyvissä mitoissa. Mutta hommia riittää kun vain jaksaisi, pääti jo ennen vapaita että nyt riittää aamusta iltaa tekeminen ja vedän ihan rauhassa.

Eilen tuli täytettyä pihalle uima-alassa taas vuoden tauon jälkeen, muksut kiertää kuin kissa kuumaa puuroa että milloin päästää uimaan. Täytyy vuorokauden antaa vaikuttaa tuo klooraus ja mitata sitten  tuo altaan ph pitoisuus, mutta eiköhän se huomenna ole muuteskin tarpeeksi lämmintä.

Tässä muutama otos neidistä valmiina kevätjuhliin, harmittavasti en kerinnyt ottaa muista muksuista kuvia :(  

Täytyy koittaa paikata se tässä kesällä :)

Canon 550D

Canon 85/1,8 USM

f/3,5

1/250

ISO100

Aurinko kuvassa hieman oikealla takana  antamassa valoa, kohde valaistu ampumalla salamalla heijastavan sontsan kautta.

 

.......................................................................................................................................................

Canon 550D

Canon 85/1,8 USM

f/3,5

1/250

ISO100

Kuvassa oikealla metrin päässä puu antamassa väriä taustaan ja samalla suojaa kovalta auringonvalolta, eli kohde seidoo varjossa eikä suoraa auringonvaloa häneen kohdistu ( paitsi niskaan). Kuvassa vasemmalla ja hieman kohteen naamaa korkealla on heijastava sontsa ja salama, tuuli toi kuvaan mukavaa raikkautta ja heilutti tukkaa hienosti.